Harmitus

Minuun iski joku ihme pöpö mikä tyhjensi meikäläisen hetkessä totaalisesti ja piti sen jälkeen n. puolitoista vuorokautta koomaisena kummajaisena. Tänään olen iltaa kohden alkanut palata elävien kirjoihin. En ole aikoihin ollut kipeänä ja voin sanoa, ettei se kyllä minulle sovikaan. Hulluksi meinaa tulla, mutta mitää ei pysty tekemäänkään kuin vaan makaamaan sängyssä tai sohvalla. Pistää mokoma mielen matalaksi, mutta tästä lähdetään uuteen nousuun.

Taudin tuoma harmitus pisti minut kuitenkin viimein postaamaan tämän kisun menetykseen osaa ottava surukortti. Olen tehnyt tämän jo ennen joulua, mutta aiemmin ei ole ollut vielä aika tämän postaamiselle. Olkoon se nyt.

Täytyy kyllä myöntää, että koin tämän kortin teon aika haastavaksi. Suruvalittelukortti jo itsessään osaa olla aika haastava, mutta kun siihen piti vielä saada kissa niin haaste tuntui entistäkin suuremmalta. Päädyin lopulta istuvan kissan siluettiin ja lisäsin kisulle siivet, taustan pilvet stanssasin ja ne saivat kimallereunat. Kortin tilaaja oli ainakin korttiin tyytyväinen, toivottavasti tämä toi saajallekin lohtua ja lämpöisiä muistoja lemmikkiystävästä. :)