Syksy on välillä rankkaa aikaa. Vaikka kesän jälkeen pitäisi olla aurinkokennot ladatut ja energiaa kerätty, on syksy pimentyvine iltoineen ja sateineen kova voimavarojen verottaja. Ja varsinkin tämän vuoden kesän jälkeen, sillä EI, aurinkokennot eivät latautuneet ja EI, ainaisen sadesään ansiosta energiaa ei liiemmin kerätty.
Syksyssä on oma kuitenkin viehätyksensä ja kaikesta huolimatta pidän syksystä. On ihanaa vetää villasukat ja kumisaappaat jalkaan ja kulkea syksyisessä metsässä, kerätä marjoja ja sieniä, nauttia metsän tuoksusta ja rauhasta. Illan pimetessä on mukava kääriytyä lämpimän viltin alle lehteä lukemaan tai ehkä kutomaan sukkaa. Mutta mukavuudesta huolimatta tuntuu, että juuri syksy ja kevät ovat aikoja jolloin ainakin itsellä on jaksaminen eniten koetuksella. Tarvitsee asennetta ja omaa tsemppihenkeä, että päivä saadaan hyvillä mielin pakettiin. En tiedä olenko sitten taipuvainen jonkunlaiseen vuoden ajoista johtuvaan mielialavaihteluun vai mikä, mutta tällaiseen tulokseen olen itseni suhteen tullut. Kesässä ja talvessa ei juurikaan ole mitään kummempaa, mutta oivoi nämä välivuodenajat. :D
Voihan mikä vuodatus! Älkää huolestuko! Kaikki on vallan hyvin. Tsemppihenkeen sopii kuitenkin hyvin tämän postauksen kortti. Se tuo ainakin itselle iloa ja energiaa. Elämän ilot ovat lopulta pienistä asioista kiinni. :)
Hyvää viikonloppua!
