Viikonloppuna teimme metsäretken lähistöllämme oleville Kirkkokiville. Kirkkokivet muodostuu valtavan kokoisista siirtolohkareista, jotka muodostavat hienon ja mielenkiintoisen kokonaisuuden. Paikan päällä on makkaranpaistopaikka ja hiljattain kivien yhteyteen on rakennettu myös laavu. Reitti tienreunasta kiville on mukavaa metsä/suopolkua, mitä meidänkin naperot pääsi etenemään ihan mukavaa vauhtia. (Kuvat taas valitettavasti räpsitty puhelimella)
Toista hauskaa puuhaa harrastettiin tänään sivistyksen parissa. Kävimme pitkästä aikaa lasten kanssa kirjastossa ja kuinka riemuissaan lapset olivatkaan! Lainakassiin koppasin mukaan itselle nostalgisia kirjoja, mitkä ovat tulleet itselle tutuksi jo lapsena. :) Voi pojat, näiden kanssa aika kuluu rattoisasti. Näillä kuvilla osallistun tämän viikon MakroTex-haasteeseen missä aiheena: nostalgia.
Kirjat ovatkin oiva tapa palata takaisin lapsuuteen ja nuoruuteen uudestaan ja uudestaan. Upeat maisemat.
VastaaPoistaT. Täysin arkista
Pekka Töpöhäntää luin juuri viime viikolla, ja olipa kyllä aikamoisen nostalginen olo. Teksti oikein huokui mennyttä aikaa ja puutalokaupungin henkeä.
VastaaPoistaHienot lohkareet. Ja Pekka Töpöhäntä ja Pupu Tupunaa on itsekin lapsuudessa tullut luettua.
VastaaPoistaNäitä kirjoja on luettu omille lapsille ja nyt lapsenlapsille.
VastaaPoistaHienot tavat viettää syyslomaa, ja aika nostalgista myös!:D Mekin on miehen kanssa löydetty retkeilyn ihmeellinen maailma lapsuuden jälkeen, lapsia ei kyllä ole saatu mukaan, kun ovat jo isompia. Jos vielä heittäisimme nämä läppärit ja tabletit nurkkaan ja lukisimme iltaisin kirjoja...Tuskin sentään!;D
VastaaPoistaKallionlohkareet edustavat minullekin nostalgiaa. Koulusta käytiin aina syksyllä suunnistamassa metsässä jossa oli pieniä kallioita.
VastaaPoistaVanha kunnon Pekka Töpöhäntä ja monet muut lastenkirjat tuli luettua kirjastosta, ja omiakin oli kotona.
Hyvä tasapaino perheessä kun on kivaa ulkona ja kodin seinien sisällä. Retkeilyä ja kirjoja, onnistunut yhdistelmä :)
Kirkkokivet - onpa hieno ja mielenkiintoinen paikka!
VastaaPoistaPerheen kiireetön yhdessäolo ja tekeminenhän on nykyään asiantuntijoidenkin mukaan lapsille lomalla tärkeämpää kuin kiiruhtaminen turistinähtävyydestä toiseen. :)
Oi, Pekka Töpöhäntä <3
VastaaPoistaYlärivin kirjat ovat niin tuttuja!
VastaaPoistaVoi kun on jännittävä paikka. En ole koskaan käynytkään moisessa. Ihanan tuttuja kirjoja olette lainailleet. Joko kaikki on luettu?
VastaaPoistaIhan kaikkia kirjoja ei ole vielä luettu. Muutama vielä loman loppupäivillekin. :)
PoistaLukeminen on hyvä harrastus! Ja voi Pupu Tupuna sentään, niin ihana ;)
VastaaPoistaNoille suurimmille kiville ei ehkä ihan hetkessä ainakaan ilman apuvälineitä kiipeä sillä ovat korkeudeltaa 12 ja 18 metriä. Pienemmille lohkareille pääsee kyllä kiipeämään. :)
VastaaPoistaIhana Puputupuna! Meilläkin on yksi kirjastosta lainassa. Tutut lapsuuden kirjat ovat nostalgisia ja tutut paikat vuosien takaa.
VastaaPoistaMahtavan näköisiä lohkareita, näyttää hyvin mielenkintoiselta paikalta:)
VastaaPoistaPekka Töpöhäntä on myös minun muistoissani:)
Pekka Töpöhäntä ja Pupu Tupuna oli itselleni lapsuudessa niitä lemppareita.
VastaaPoista